Tässä kirjoituksessa pohdimme miksi terveyshumpuuki voi tuntua hyödylliseltä, mitä riskejä siihen voi liittyä, ja tarjoamme keinoja terveysmisinformaation tunnistamiseen.

Monesti kuulee vauvan imetysvaikeuksia selitettävän kehon “jumilla”, “kireydellä” tai “syntymätraumalla”, mutta vallitseva tietämys vauvan kehon toiminnasta ja kehityksestä ei tue tätä väitettä.

Elämme tietotulvan aikaa, ja verkossa vastaan tulee paljon terveysmisinformaatiota. Tunnistamisen helpottamiseksi nostamme esiin kuusi yleistä tapaa, joilla sitä pyritään saamaan näyttämään tieteelliseltä.

Monet odottajat saattavat pohtia, onko rokotuksen ottaminen raskausaikana turvallista. Tähän kirjoitukseen olemme koonneet tiivistetysti, miksi influenssa-, hinkuyskä- ja suositellaan otettavaksi juuri raskausaikana, sekä miten vauvaa voi suojata vaikealta RS-virustaudilta.

Varhaisheijasteista eli primitiivireflekseistä liikkuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa  paljon harhaanjohtavaa tietoa. Tässä kirjoituksessa lastenlääkäri ja lastenneurologit käyvät läpi, mitä varhaisheijasteista tiedetään tutkitusti, ja missä kohdin väitteet eivät perustu näyttöön.

Vauvan suun rakenteet ja imetys – mikä on totta ja mikä tarua?

Tässä postaussarjassa oiotaan yleisimpiä imetysmyyttejä ja katsotaan, mitä tutkimus niistä sanoo. Ensimmäisessä osassa pureudumme väitteisiin, jotka käsittelevät vauvan suun rakenteita.

Muoti-ilmiö vai vaikuttavaa hoitoa imetysongelmiin? Lue lastentautien erikoislääkäri Lotta Immelin artikkeli aiheesta.

Vastasyntyneelle annetaan K-vitamiinia lihakseen, jotta veri hyytyy normaalisti ja vakavat verenvuodot ehkäistään.

Vauvan päänahassa esiintyvä karsta on hyvin yleinen, ohi menevä ja täysin vaaraton vaiva. Kokosimme faktat aiheesta.