Varhaisheijasteet ja niiden “sammuttaminen”: mikä on totta, mikä tarua?

Varhaisheijasteista eli primitiivireflekseistä liikkuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa  paljon harhaanjohtavaa tietoa. Usein väitetään, että heijasteita tulisi “arvioida ja sammuttaa” myös isommilta lapsilta ja aikuisilta, koska niiden ajatellaan liittyvän monenlaisiin terveysongelmiin, esimerkiksi oppimisvaikeuksiin, tasapainoon tai käytökseen.

Aihe herättää paljon kysymyksiä, ja siksi kokosimme tähän, mitä tiedetään varhaisheijasteista tutkitusti, ja missä kohdin väitteet eivät perustu näyttöön.

“Varhaisheijasteet ovat aivorungon säätelemiä automaattisia reaktioita ja liikemalleja, jotka ovat olemassa vastasyntyneellä. Heijasteita ei tarvitse eikä pidä “testailla” kotona – arvio kuuluu terveydenhuoltoon. ”

Mitä varhaisheijasteet ovat?

Varhaisheijasteet ovat aivorungon säätelemiä automaattisia reaktioita ja liikemalleja, jotka ovat olemassa vastasyntyneellä. Niiden tehtävä on tukea vauvan selviytymistä ja sopeutumista elämän alkuun, esimerkiksi auttaa hengittämistä, ravinnon saantia ja kehon suojautumista.

Lastenlääkärit, lastenneurologit ja neuvolalääkärit arvioivat varhaisheijasteita osana normaalia kliinistä tutkimusta. Se on tärkeä osa vauvan kokonaiskehityksen ja hermoston toiminnan arviota. Heijasteita tarkastellaan tyypillisesti sairaalan kotiinlähtötarkastuksessa, neuvolan ikäkausitarkastuksissa sekä usein silloin, kun pieni vauva tarvitsee lääkärin arviota. Myös vauvoihin erikoistuneet lastenfysioterapeutit arvioivat motorista kehitystä ja varhaisheijasteita moniammatillisessa tiimissä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

Millaisia varhaisheijasteita vauvalla on?

Varhaisheijasteet kuuluvat vauvalla osaksi normaalia kehitystä, ja niiden arviointi tehdään terveydenhuollossa. Vastasyntyneellä on useita synnynnäisiä varhaisheijasteita, jotka kertovat hermoston normaalista toiminnasta.

Esimerkkejä:

• Kasvojen alueen heijasteet: imemis-, etsimis (hamuilu eli rooting)-refleksi tukevat vauvan ravinnon saantia.

• Moron heijaste: suojaava ojennusreaktio äkillisessä ärsykkeessä; kädet avautuvat sivuille ja palautuvat.

• Tarttumisheijaste (kämmen/varpaat): kosketus laukaisee tiukan tarttumisen.

• Asymmetrinen niskaheijaste (ATNR): pään kääntyessä saman puolen käsi ojentuu, vastakkainen koukistuu.

• Kävelyheijaste ja Galant-heijaste: varhaisia liikevalmiuksia tukevia reaktioita.

Jos vauvan kokonaisvoinnissa on huolta tai heijasteissa näkyy selvä poikkeavuus, arvio tehdään lääkärissä. Yksittäinen, lievästi poikkeava heijaste on vauvoilla melko tavallinen havainto eikä yleensä tarkoita sairautta,  arvio perustuu aina kokonaiskuvaan (kasvu, kehitys, oireet ja kliininen tutkimus). Poikkeavuudet, jotka viittaavat sairauteen, ovat harvinaisia; tarvittaessa jatkotutkimuksia tehdään lastenneurologin ja lastenfysioterapeutin kanssa.  

“Vinkki: vältä kaupallisia “heijastearvioita” tai “sammutustestejä”. Ne eivät perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön, eivätkä neurologien suosituksiin. Luotettava arvio kuuluu terveydenhuoltoon, ja päätökset tehdään kokonaiskuvan perusteella, ei yksittäisen testin.”

Tarvitseeko varhaisheijasteita hoitaa tai sammuttaa?

Varhaisheijasteita ei tarvitse hoitaa tai sammuttaa. Heijasteet vaimenevat ja integroituvat pääosin itsestään ensimmäisen elinvuoden aikana, kun tahdonalainen liike ja asennonhallinta kehittyvät. Oleellisinta ei ole yksittäisen heijasteen tarkka sammumisikä, vaan vauvan kokonaiskehityksen arvio.

Jos heijasteiden ilmenemisessä on poikkeavuutta tai epäily neurologisesta ongelmasta (esim. CP-vamma), arvio kuuluu terveydenhuoltoon.

Usein verkossa väitetään, että “päälle jäänyt ATNR” aiheuttaisi laajasti ongelmia. Tosiasiassa ATNR:n vaimeneminen on osa normaalia kehitystä ja edellytys mm. kääntymisen oppimiselle. Tieteeseen perustumattomia väitteitä on myös siitä, että ”päälle jäänyt Moro-heijaste” lisäisi stressiä tai aiheuttaisi ahdistusta. Vaikka tavallista pidempään esiintyvä varhaisheijaste voi joskus olla merkki sairaudesta, ei varhaisheijasteita voi eikä tarvitse yrittää “sammuttaa harjoittelemalla”.

“ Väite, että “päälle jäänyt Moro -heijaste” aiheuttaisi stressiä tai ahdistusta, ei perustu tieteeseen.
Isommilla lapsilla ja aikuisilla kovan äänen aiheuttama hätkähtäminen on normaali säpsähdysreaktio — ei Moron heijaste.”

Voiko aikuisella olla sammumattomat varhaisheijasteet?

Terveellä aikuisella “vauvaheijasteita” ei näy. Aikuisella esiin tulevat varhaisheijasteet liittyvät tyypillisesti neurologisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi tiettyihin aivorappeumasairauksiin, dementiaan, frontaalilohkopatologiaan, aivoverenkiertohäiriöihin, Parkinsonin tautiin tai MS-tautiin. Niitä ei hoideta “heijasteiden sammutusharjoituksilla”.

Miten tunnistaa virheelliset terveysväitteet?

Kun kohtaat uuden hoidon tai väitteen, pysähdy ja kysy:

1. Mihin tieto tai väite perustuu? Kertooko tiedon julkaisija suoraan, mistä tieto on peräisin? Onko lähteitä siteerattu oikein?

2. Kuka tiedon julkaisi? Jos uusi, kuohuttava tieto on vain yhdellä sosiaalisen median tilillä tai tuntemattomalla verkkosivulla, viritä hälytyskellot soimaan. Tarkista, onko jokin tuntemasi, luotettava uutisväline julkaissut aiheesta jotakin. Luotettavat mediat ovat Suomessa sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.

3. Onko kyseessä fakta vai mielipide? Joskus mielipiteitä yritetään esittää faktoina.

4. Kuka tästä hyötyy? Mieti, levittääkö väitteitä taho, joka voi hyötyä niistä poliittisesti tai kaupallisesti.

5. Aiheutatko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaat tämän eteenpäin? Vältä jakamasta, jos et ole varma tiedon paikkansapitävyydestä.

“ATNR:n testaaminen konttausasennossa ei ole pätevä menetelmä millekään ikäryhmälle. Kyseinen testi ei nojaa neurologiseen tutkimusnäyttöön tai nykykäsitykseen ihmiskehon toiminnasta. ”

Kirjoittajat:

Lotta Immeli , LT, lastentautien erikoislääkäri

Tuuli Immonen, LT, lastenneurologi, kliininen opettaja

Julia Suikkanen, LT, lastenneurologiaan erikoistuva lääkäri

• Lähteet

  Lastenneurologia, oppikirja, kustantaja Duodecim, Pihko, Haataja, Rantala, 2018

  Zafeiriou DI. Primitive reflexes and postural reactions in the neurodevelopmental examination. Pediatr Neurol,2004

  Futagi Y et el. The grasp reflex and moro reflex in infants: hierarchy of primitive reflex responses. Int J Pediatr,2012

  Hobo K et al. Effects of the reappearance of primitive reflexes on eating function and prognosis. Geriatr Gerontol Int, 2014

   Altunkalem Seydi K, Kaya D, Yavuz I, Ontan MS, Dost FS, Isik AT. Primitive reflexes and dementia in older adults: a meta-analysis of observational and cohort studies. Psychogeriatrics, 2024

   https://thl.fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/naista-merkeista-tunnistat-vaaran-tiedon-verkossa