Raskaudenaikainen rokotus suojaa sekä äitiä että vauvaa

Monet odottajat saattavat pohtia, onko rokotuksen ottaminen raskausaikana turvallista. Aihe herättää ymmärrettävästi kysymyksiä. Rokotukset suojaavat sekä äitiä että vauvaa, mutta mitä eroa on, jos rokotteen ottaa vasta synnytyksen jälkeen?

Tähän kirjoitukseen olemme koonneet tiivistetysti, miksi influenssa- ja hinkuyskärokotuksia suositellaan otettavaksi juuri raskausaikana, sekä miten vauvaa voi suojata vaikealta RS-virustaudilta.

Miksi rokotus kannattaa ottaa jo raskausaikana? Onko se turvallista?

Raskaudenaikaiset rokotukset ovat sekä turvallisia että tärkeitä. Raskauden aikana annettavalla rokotteella voidaan suojata sekä odottavaa äitiä että syntyvää vauvaa. Kun rokote annetaan odotusaikana, äidin elimistö alkaa muodostamaan vasta-aineita, jotka kulkeutuvat istukan kautta vauvalle ja suojaavat häntä heti syntymästä lähtien. Tämä vasta-ainesuoja on erityisen arvokas ensimmäisinä elinkuukausina, jolloin vauvan oma immuunijärjestelmä on vielä kehittymässä eikä omilla rokotuksilla saada vielä riittävää suojaa. Imeväisen omat rokotukset alkavat yleensä 2–3 kuukauden iässä. Istukan kautta siirtyvä suoja on myös vahvempi ja varmempi kuin pelkästään imetyksen välittämä suoja. Siksi rokotusta ei kannata siirtää synnytyksen jälkeiseen aikaan, vaan se on järkevää ottaa hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.

Äidin raskaudenaikainen rokotus antaa vastasyntyneelle arvokkaan suojan. Syntymän jälkeen vastasyntyneen immuunipuolustus on vielä kehittymätön, ja omat rokotukset alkavat yleensä vasta 2–3 kuukauden iässä.

Influenssarokote

Raskaana olevilla on muita suurempi riski sairastua vakavaan influenssaan. Raskaus muuttaa elimistön vastetta infektioihin ja loppuraskaudessa kasvava kohtu rajoittaa keuhkojen riittävää avautumista, jolloin erityisesti keuhkojen alaosien tuulettuminen heikkenee. Siksi riski keuhkokuumeelle, hengitysvajaukselle ja sairaalahoitoa vaativalle taudille on kohonnut. Influenssa lisää myös ennenaikaisen synnytyksen ja muiden raskauskomplikaatioiden riskiä ja siten raskaana olevan influenssa on riski myös syntyvälle vauvalle.

Rokote suojaa kahdella tavalla: se pienentää odottajan sairastumisriskiä ja välittää vauvalle syntymän jälkeisiksi ensimmäisiksi kuukausiksi passiivisen vasta-ainesuojan. Influenssarokote on turvallinen missä tahansa raskauden vaiheessa ja rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan raskaana oleville. Lisäksi on suositeltavaa, että koko vauvan lähipiiri rokottautuu, jotta vastasyntynyt saa mahdollisimman hyvän suojan tartunnoilta. Alle 6 kuukauden ikäisen vauvan lähipiiri on oikeutettu maksuttomaan influenssarokotukseen kansallisen rokotusohjelman puitteissa.

Raskaana olevilla on muita suurempi riski sairastua vakavaan influenssaan. Rokote suojaa sekä odottajaa että syntyvää vauvaa vaikealta influenssataudilta. Lisäksi on näyttöä, että se vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Hinkuyskärokote (dtap)

Vuonna 2025 kansalliseen rokotusohjelmaan lisättiin raskaana oleville suositeltava hinkuyskärokote (dtap), jonka tarkoitus on suojata vastasyntynyttä hinkuyskältä. Vaikka tämä on Suomessa uusi käytäntö, raskaudenaikainen hinkuyskärokote on ollut käytössä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa jo yli kymmenen vuoden ajan, ja valtaosassa EU-maista se on ollut käytössä useita vuosia. Rokote on osoittautunut turvalliseksi, ja sen on todettu ehkäisevän tehokkaasti pienten vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia. Rokote suositellaan otettavaksi raskausviikoilla 16–32, mutta sen voi ottaa myös myöhemmin raskauden aikana. Rokote on hyvä ottaa riittävän ajoissa, jotta vasta-aineet ehtivät muodostua ja siirtyä istukan kautta vauvalle.

Hinkuyskä on imeväiselle vakava ja jopa henkeä uhkaava tauti. Äidin raskaudenaikainen rokotus siirtää vasta-aineita tehokkaasti sikiölle, jolloin vauva saa suojan heti syntymästä lähtien, ennen kuin hänen oma rokotusohjelmansa käynnistyy. Rokotus suojaa myös odottajaa ja vähentää tartuntariskiä perhepiirissä. Rokotetta suositellaan joka raskaudessa riippumatta aiemmista tehosteista.

Vuonna 2025 kansalliseen rokotusohjelmaan lisättiin raskaana oleville hinkuyskärokote (dtap), jonka tarkoitus on suojata vastasyntynyttä hinkuyskältä. Hinkuyskä voi olla imeväiselle vakava ja jopa henkeä uhkaava tauti.

RS-virus: miksi se on vauvalle vaarallinen?

RS-virus (RSV) on yksi yleisimmistä pienten lasten hengitystieinfektioiden aiheuttajista. Isommille lapsille ja aikuisille tauti on yleensä flunssan kaltainen, mutta vastasyntyneillä ja alle 6 kuukauden ikäisillä se voi edetä vaikeaksi: limaisuus, tihentynyt hengitys ja väsymys vaikeuttavat hengittämistä, ja samaan aikaan vauvan syöminen voi vaikeutua. Siksi RSV on merkittävä sairaalahoidon syy pienillä vauvoilla, etenkin jos heillä on perussairauksia tai he ovat syntyneet ennenaikaisina.

Miten vauvaa voi suojata RSV:ltä?

Vauvaa voidaan suojata RSV:ltä kahdella tavalla:

  1. Antamalla vauvalle RSV vasta-ainelääke (nirsevimabi) pian syntymän jälkeen, joka tarjoaa välittömän suojan. Vauvoille ei ole olemassa omaa RSV-rokotetta.

  2. Rokottamalla odottaja jolloin äidin muodostamat vasta-aineet siirtyvät istukan kautta sikiöön ja suojaavat vauvaa syntymän jälkeen. Rokotetta ei suositella, jos se on annettu edellisessä raskaudessa tai jos synnytys on odotettavissa kahden viikon sisällä rokotuksesta.

Raskaana oleville annettava RSV-rokote ei toistaiseksi kuulu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan. Sen sijaan useilla hyvinvointialueilla on infektiokausina 2024–2025 ja 2025–2026 tarjottu vastasyntyneille nirsevimabia synnytyssairaaloissa. Tämä on näkynyt nopeasti lastenlääkärien työssä: vakavaa RSV-tautia sairastavien pienten vauvojen määrä väheni merkittävästi kaudella 2024–2025.

Yksi suojaustapa riittää: joko rokottamalla odottaja tai antamalla nirsevimabi vauvalle. Molemmat vaihtoehdot ovat turvallisia ja tehokkaita. Tulevina vuosina asiantuntijat arvioivat, mikä tapa on Suomessa pysyvästi tarkoituksenmukaisin vauvojen suojaamiseksi RSV-infektiolta.  

Raskaudenaikainen rokotus on kaksoissuoja: se vähentää odottajan riskiä sairastua ja antaa vauvalle suojan elämän ensimmäisiksi kuukausiksi, jolloin hän on haavoittuvimmillaan. Rokottaminen on turvallista, tutkitusti tehokasta ja yksi helpoimmista tavoista suojata sekä omaa että vauvan terveyttä jo ennen syntymää.

Kirjoittajat:

Santtu Heinonen, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri. FVR- Suomen rokotetutkimus ja Helsingin yliopisto

Lotta Immeli , LT, lastentautien erikoislääkäri. HUS, Helsingin yliopisto

Paula Turtiainen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Mehiläinen, Terveystalo, @gynepaulatee (Instagram)

Edellinen
Edellinen

Näin terveysmisinformaatio yritetään saada näyttämään uskottavalta

Seuraava
Seuraava

Varhaisheijasteet ja niiden “sammuttaminen”:  mikä on totta, mikä tarua?