Miksi kotisynnytyksiin liittyy huolta terveydenhuollossa?
Kuva: iStock / buzzanimation
Suunnitellut kotisynnytykset ovat lisääntyneet viime vuosina. Keskustelu niiden turvallisuudesta nousi erityisen näkyväksi helmikuussa 2025, kun Yle uutisoi useista suunniteltuihin kotisynnytyksiin liittyneistä vastasyntyneiden kuolemista, joita tuolloin selvitti Valvira (nykyinen Lupa- ja valvontavirasto, LVV).
Kotisynnytyksiä perustellaan usein synnyttäjän itsemääräämisoikeudella, kodin rauhalla sekä mahdollisuudella välttää sairaalaympäristöä ja tarpeettomiksi koettuja toimenpiteitä. Keskustelussa vedotaan usein myös tutkimustuloksiin, joiden on tulkittu tukevan suunniteltujen kotisynnytysten turvallisuutta valikoiduissa tilanteissa.
Tässä kirjoituksessa avaamme tarkemmin, miksi raskaana olevia, synnytyksiä ja vastasyntyneitä hoitavat ammattilaiset suosittelevat synnytyssairaalaa synnytyspaikaksi myös silloin, kun raskaus on sujunut normaalisti ja synnyttäjä kuuluu matalan riskin ryhmään.
Synnyttäjän kokemus on tärkeä osa hyvää synnytyksen hoitoa
Synnytys on usein yksi elämän merkittävimmistä kokemuksista. Synnyttäjän kokemus, itsemääräämisoikeus ja turvallisuuden tunne ovat tärkeitä asioita, eikä synnytyksen laatua voida arvioida pelkästään lääketieteellisten lopputulosten perusteella.
Erityisesti vuonna 2019 käynnistynyt Minä myös synnyttäjänä -kampanja nosti esiin kokemuksia, joissa synnyttäjät olivat kokeneet tulleensa sivuutetuiksi, vähätellyiksi tai kohdelluiksi epäasiallisesti. Kampanja ja sen ympärillä tehty tutkimus ovat olleet tervetullut lisä suomalaiseen synnytyskeskusteluun. Ne ovat auttaneet tuomaan synnyttäjien kokemuksia aiempaa paremmin näkyviin ja kehittämään synnytyksen hoitoa, synnytysympäristöjä sekä ammattilaisten koulutusta.
Synnyttäjien kokemusten kuunteleminen ja synnytyspalveluiden jatkuva kehittäminen ovat tärkeä osa synnytysten hyvää hoitoa. Synnytyksen turvallisuutta ei kuitenkaan voida arvioida pelkästään synnyttäjän kokemuksen näkökulmasta, sillä synnytyksessä on mukana myös syntyvä lapsi. Lapsen näkökulma jää kotisynnytyksistä käytävässä keskustelussa usein vähemmälle huomiolle. Lapsi ei voi osallistua päätöksentekoon eikä arvioida valintoihin liittyviä riskejä. Siksi synnytyksen turvallisuutta on arvioitava sekä synnyttäjän että syntyvän lapsen näkökulmasta.
”Synnytyksen turvallisuutta ei kuitenkaan voida arvioida pelkästään synnyttäjän kokemuksen näkökulmasta, sillä synnytyksessä on mukana myös syntyvä lapsi.”
Miksi synnytyksessä tarvitaan valmiutta hätätilanteisiin?
Valtaosa synnytyksistä etenee hyvin ilman vakavia ongelmia. Synnytyksen turvallisuutta ei kuitenkaan määritä pelkästään se, mitä tapahtuu tavallisimmissa tilanteissa, vaan myös se, miten harvinaisiin mutta vakaviin komplikaatioihin pystytään reagoimaan.
Vaikka raskaus olisi edennyt normaalisti ja synnyttäjä kuuluisi matalan riskin ryhmään, synnytyksen aikana voi silti ilmetä tilanteita, joita ei voida luotettavasti ennustaa etukäteen. Tällaisia ovat esimerkiksi synnytyksen jälkeinen massiivivuoto, istukan ennenaikainen irtoaminen, vaikeat verenpainekomplikaatiot sekä muut harvinaiset mutta vakavat synnytyskomplikaatiot. Mikäli raskauteen liittyy jo ennalta tiedettyjä riskitekijöitä, kuten äidin perussairaus, monisikiöraskaus tai sikiön tarjontavirhe, vakavien komplikaatioiden riski on luonnollisesti suurempi.
Sekä ennalta tiedettyjä riskitilanteita että synnytyksen aikana yllättäen ilmeneviä komplikaatioita yhdistää yksi asia: aikaa toimia voi olla vain minuutteja. Hoito voi edellyttää nopeaa lääkitystä, verituotteita, anestesiaa, kiireellistä leikkaushoitoa sekä useiden eri ammattilaisten samanaikaista työskentelyä.
Monissa näistä tilanteista vaarassa ei ole ainoastaan äiti, vaan myös syntyvä lapsi.
”Matalan riskin raskaus ei tarkoita, ettei vakavia komplikaatioita voisi esiintyä. Vaikka ne ovat harvinaisia, niitä ei voida täysin ennustaa etukäteen. Tällaisissa tilanteissa oikea-aikainen hoito voi olla ratkaisevaa äidin, lapsen tai molempien kannalta.”
Lapsen näkökulmasta jokainen minuutti voi olla merkityksellinen
Ennen syntymäänsä lapsi on täysin riippuvainen istukan ja napanuoran kautta tapahtuvasta hapen ja ravinteiden saannista. Vaikka raskaus olisi sujunut normaalisti, synnytyksen aikana voi joskus ilmetä tilanteita, joissa lapsen hapensaanti häiriintyy. Tällaisia voivat olla esimerkiksi istukan ennenaikainen irtoaminen, napanuoraan liittyvät ongelmat tai muut synnytyksen aikaiset komplikaatiot.
Valtaosa lapsista kestää normaalin synnytyksen hyvin, ja lapsella on useita luonnollisia mekanismeja, joiden avulla se sopeutuu synnytyksen aikaiseen kuormitukseen. Joskus lapsen kyky sietää synnytyksen rasitusta on kuitenkin heikentynyt esimerkiksi istukan toimintaan liittyvien tekijöiden vuoksi. Tämän vuoksi lapsen vointia seurataan synnytyksen aikana, jotta mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa ajoissa.
Kun lapsen voinnissa havaitaan huolestuttavia muutoksia, tilanteeseen on tärkeää pystyä reagoimaan oikea-aikaisesti, sillä aivot ovat erityisen herkkiä pitkittyneelle hapenpuutteelle. Lisäksi synnytyksen yhteydessä voi ilmetä tilanteita, joissa vastasyntynyt tarvitsee kiireellistä tutkimusta tai hoitoa esimerkiksi epäillyn infektion, hengitysvaikeuksien tai muun äkillisen terveydellisen ongelman vuoksi.
”Aivot ovat erityisen herkkiä hapenpuutteelle, minkä vuoksi lapsen voinnin muutokset on tärkeää tunnistaa ajoissa.”
Tarvittavaa hoitoa ei voi siirtää kotiin
Syntymän hetkellä lapsen elimistössä tapahtuu suuria muutoksia, kun hengityksen ja verenkierron on sopeuduttava kohdunulkoiseen elämään. Valtaosalla lapsista tämä tapahtuu ongelmitta, mutta joskus vastasyntynyt tarvitsee välitöntä apua hengityksen käynnistymisessä tai muussa syntymän jälkeisessä sopeutumisessa, vaikka synnytyksen aikana ei olisi havaittu mitään poikkeavaa. Joskus taas lapsen vointi heikkenee synnytyksen aikana, jolloin lapsi on saatava nopeasti syntymään.
Näissä tilanteissa myös sairaalassa aikaa voi olla vain vähän. Erona kotisynnytykseen on se, että sairaalassa kaikki tarvittava on jo valmiina. Toimintamallit, työnjako ja vastuut on suunniteltu etukäteen, ja poikkeustilanteita varten harjoitellaan säännöllisesti.
Kotisynnytyksessä edes nopea avun saapuminen ei poista sitä, että tarvittavat resurssit sijaitsevat muualla. Jos lapsi tarvitsee kiireellistä hoitoa, hänet on ensin saatava sairaalaan. Kotiympäristössä ei yksinkertaisesti ole käytettävissä samoja hoitomahdollisuuksia kuin synnytyssairaalassa. Synnytyssairaalat on rakennettu juuri tällaisia tilanteita varten: kätilöt, sairaanhoitajat, synnytyslääkärit, anestesialääkärit, lastenlääkärit, leikkaussali, verituotteet ja vastasyntyneiden elvytysvalmius ja tarvittaessa tehohoito ovat kaikki välittömästi saatavilla.
Kotiympäristö ei voi tarjota lapselle samoja mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa hoitoa kuin synnytyssairaala. Kun synnytyksen aikana ilmenee yllättävä komplikaatio tai muu vakava tilanne, jokainen minuutti voi olla tärkeä. Nopea hoito voi ratkaista paitsi lapsen selviytymisen myös sen, millaiset mahdollisuudet hänellä on myöhempään elämään ilman vakavia haittoja.
Miksi kotisynnytykset lisääntyvät?
Kotisynnytysten lisääntymistä ei voi selittää yhdellä tekijällä. Taustalla vaikuttavat synnyttäjien kokemukset, synnytyspalveluissa tapahtuneet muutokset, sosiaalinen media sekä muuttuneet käsitykset synnytyksestä ja vanhemmuudesta.
Viime vuosina synnyttäjien kokemukset ovat nousseet aiempaa näkyvämmin keskusteluun. Samalla synnytyspalveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin, tutustumiskäyntejä on vähennetty ja synnytysvalmennusta siirretty osin etämuotoiseksi. Nämä muutokset voivat vaikuttaa siihen, miten odottajat kokevat synnytysjärjestelmän ja siihen kohdistuvan luottamuksen. Sosiaalisen median myötä kokemukset leviävät myös globaalisti. Keskusteluun nousee kokemuksia ja käytäntöjä terveydenhuoltojärjestelmistä, jotka poikkeavat olennaisesti suomalaisesta synnytysjärjestelmästä.
Kotisynnytyksistä käytävässä keskustelussa vedotaan usein myös tutkimustuloksiin. Tutkimusten tulkinta ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä niin tutkimusmenetelmät kuin eri maiden terveydenhuoltojärjestelmät, kotisynnytysten määritelmät ja käytettävissä olevat resurssit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Lisäksi vakavat haittatapahtumat ovat harvinaisia, minkä vuoksi tutkimuksissa niiden arvioimiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Synnytyksiä ja vastasyntyneitä hoitavien ammattilaisten näkökulmasta myös harvinaiset haitat ovat merkityksellisiä. Kun vakava haitta realisoituu, kyse ei ole enää tilastosta vaan yksittäisestä lapsesta ja perheestä. Jos haitta olisi voitu ehkäistä oikea-aikaisella hoidolla, sillä on suuri merkitys.
Sosiaalinen media voi vaikuttaa kotisynnytyksiin liittyviin käsityksiin monin tavoin. Kotisynnytyksiä käsittelevissä julkaisuissa sekä niitä markkinoivissa sisällöissä korostuvat usein rauhallinen ympäristö, voimaannuttavat kokemukset ja onnistuneet synnytystarinat. Näin syntyvä kuva on kuitenkin väistämättä valikoitunut. Kotisynnytyksissä tapahtuneet hätätilanteet ja vakavat komplikaatiot eivät näissä kertomuksissa näy, vaikka juuri niitä kotisynnytyksiin hälytetty ensihoito sekä synnytyksiä ja vastasyntyneitä hoitavat ammattilaiset toisinaan kohtaavat työssään. Vakavimmissa tapauksissa seurauksena voi olla lapsen kuolema tai pysyvä vammautuminen.
Lopuksi
Synnytysjärjestelmä ei ole koskaan valmis, ja sitä on kehitettävä jatkuvasti. Synnyttäjien ääni on tärkeä, ja sitä tulee kuulla nyt ja tulevaisuudessa.
Samalla on kuitenkin muistettava, että synnytyksessä on kyse vähintään kahden ihmisen hyvinvoinnista. Syntyvä lapsi ei voi osallistua päätöksentekoon eikä arvioida hänen puolestaan tehtyihin valintoihin liittyviä riskejä.
Juuri tästä syystä raskauksia, synnytyksiä ja vastasyntyneitä hoitavat ammattilaiset suosittelevat synnyttämistä sairaalassa.
”Kun vakava haitta realisoituu, kyse ei ole enää tilastosta vaan yksittäisestä lapsesta ja perheestä. Siksi oikea-aikaisella ja saatavilla olevalla hoidolla on merkitystä.”
Kirjoittajat:
Lotta Immeli, LT, lastentautien erikoislääkäri, HUS, Helsingin yliopisto
Paula Turtiainen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Mehiläinen, Terveystalo, @gynepaulatee (Instagram)
-
Kannanotto kotisynnytyksiin (Suomen Perinatologinen seura, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ja Suomen Gynekologiyhdistys)
Kuurne K, Leppo A, toim. Synnyttäjien ääni: kokemukset, hoitokäytännöt ja synnytyskulttuurin murros. Helsinki: Gaudeamus; 2026.
Käypä hoito -suositus: Elvytys (vastasyntynyt). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022.
