Lievästi ennenaikaisen vauvan imetys
Lievä ennenaikaisuus koskettaa monia perheitä. Suomessa syntyy vuosittain noin 2500 ennenaikaista vauvaa, joista valtaosa on lievästi ennenaikaisia eli raskausviikoilla 34+0–36+6 syntyneitä.
Näillä vauvoilla syömiseen ja imetykseen liittyvät haasteet ovat tavallisia, ja samalla vanhemmilla herää usein kysymyksiä.
Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mitä lievä ennenaikaisuus voi tarkoittaa imetyksen kannalta, millaisia haasteita se voi tuoda sekä miten imetystä voidaan tukea näistä huolimatta.
Miten lievä ennenaikaisuus näkyy vauvan voinnissa?
Raskauden viimeisten viikkojen aikana vauva kasvaa edelleen, mikäli istukan toiminta on normaalia. Samalla myös esimerkiksi aivot sekä syömiseen ja lämmönsäätelyyn liittyvät valmiudet kehittyvät ja kypsyvät. Lievästi ennenaikaisena syntynyt vauva onkin monella tapaa vielä “hieman keskeneräisempi” verrattuna täysiaikaiseen vauvaan.
Lievästi ennenaikainen vauva on usein:
hieman pienempi
väsyy herkästi, etenkin syödessä
ensi päivinä herkempi verensokerin laskulle
ensi päivinä alttiimpi kellastumiselle
herkempi lämmönsäätelyn haasteille
Syöminen voi olla vauvalle kuormittavaa ja vaatia paljon voimia. Vauva voi väsyä helposti eikä välttämättä jaksa syödä yhtä tiheästi ja tehokkaasti kuin täysiaikainen vauva.
On hyvä myös tiedostaa, että raskausviikkojen 34–37 väliin mahtuu laaja kirjo erilaisia vauvoja ja tilanteita. Myös kehityksellisesti erot voivat olla merkittäviä: esimerkiksi raskausviikolla 35 syntynyt vauva on usein eri vaiheessa kuin viikoilla 36+5 syntynyt. Joissakin tilanteissa ennenaikaisuuden taustalla voi olla raskauskomplikaatio, kuten raskausmyrkytys, mikä voi vaikuttaa erityisesti vanhemman vointiin alkuvaiheessa. Kyse ei siis ole yhdestä yhtenäisestä ryhmästä vaan yksilölliset erot ovat suuria.
Raskausviikolla 35 tai sen jälkeen syntynyt hyväkuntoinen vauva voi usein olla hoidossa lapsivuodeosastolla yhdessä vanhemman kanssa. Tätä varhaisemmilla viikoilla syntyneet vauvat tarvitsevat yleensä seurantaa ja hoitoa vastasyntyneiden osastolla.
“Lievästi ennenaikainen vauva ei ole sama kuin täysiaikainen, ja tähän ryhmään mahtuu suuri kirjo erilaisia vauvoja.”
Miten lievä ennenaikaisuus voi vaikuttaa imetykseen?
Toiset vauvat ovat hyvin jaksavia ja syövät tehokkaasti alusta alkaen, kun taas toiset tarvitsevat enemmän aikaa ja tukea. Myös vanhempien tilanteet ja voimavarat vaihtelevat, ja tämä kaikki vaikuttaa siihen, miten imetys lähtee käyntiin.
Lievästi ennenaikainen vauva voi hakeutua rinnalle, mutta jaksaminen ja syömisen tehokkuus voivat vaihdella paljon, jopa saman päivän aikana.
Tyypillisiä tilanteita alkuvaiheessa ovat esimerkiksi:
vauva ei jaksa imeä pitkiä aikoja
imu voi olla vielä heikko
vauva voi nukahtaa rinnalle nopeasti
syöttövälit voivat venyä, ellei vauvaa herätellä
Syöminen vaatii vastasyntyneeltä imemisen, nielemisen ja hengityksen yhteensovittamista. Lievästi ennenaikaisella vauvalla nämä taidot ovat vielä kehittymässä, mikä voi tehdä syömisestä vähemmän tehokasta ja hidasta. Lisäksi lievästi ennenaikaisilla vauvoilla kellastuminen on yleistä, ja se voi lisätä väsymystä ja vaikuttaa syömisen jaksamiseen.
On hyvä muistaa, että nämä ovat tavallisia ja usein ohimeneviä vaiheita. Vauvan kasvaessa ja kehittyessä syöminen yleensä tehostuu.
Maidontuotannon käynnistyminen ennenaikaisen vauvan kanssa
Alkuvaiheen syömishaasteiden rinnalla on hyvä ymmärtää, että ensipäivinä myös maidontuotanto on vasta käynnistymässä. Maidontuotannon kannalta rinnan varhainen ja riittävän tiheä stimulaatio on keskeistä, vaikka rinnasta tulevat maitomäärät olisivat vielä pieniä. Rintarauhanen ikään kuin “ohjelmoituu” alkuvaiheessa: se, kuinka usein rintaa stimuloidaan ensimmäisinä päivinä, on tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan myöhempään maidontuotannon tasoon.
Ensipäivinä täysiaikainen vauva tekee tämän usein luonnostaan ja on tiheästi rinnalla. Lievästi ennenaikainen vauva ei kuitenkaan vielä välttämättä jaksa samaa, jolloin pelkkä imetys ei aina riitä stimuloimaan rintaa riittävästi.
Siksi alkuvaiheessa voidaan tarvita imetyksen lisäksi esimerkiksi:
rintojen stimuloimista käsin tyhjentämällä
pumppausta (käsipumpulla tai sähköpumpulla)
Tärkeää olisi, että rintaa stimuloidaan alusta lähtien riittävän usein vuorokauden aikana, usein puhutaan vähintään noin 8 stimulaatiokerrasta vuorokaudessa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla pitkäkestoista tai jakautua täysin tasaisesti läpi vuorokauden. Myös lyhyet, esimerkiksi noin 5–10 minuutin kerrat, ovat merkityksellisiä.
Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä. Kokonaisuus ratkaisee, ja tilannetta sovitetaan aina vanhemman jaksamiseen. Maidontuotantoon ja herumiseen vaikuttavat monet tekijät, ja siksi on tärkeää huolehtia myös perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista: riittävästä levosta, toipumisesta ja esimerkiksi säännöllisestä syömisestä.
Yöaikainen stimulaatio tukee maidontuotantoa, mutta yhtä tärkeää on myös lepo ja toipuminen synnytyksestä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yöhön sijoittuu yksi stimulaatiokerta ja päivällä rintaa stimuloidaan tiheämmin omien voimavarojen puitteissa. Jokainen perhe löytää vähitellen itselleen toimivan tavan.
“Rinta tarvitsee alkuvaiheessa riittävästi stimulaatiota, mutta täydellisyyttä ei tarvita – myös vanhemman hyvinvointi on tärkeä osa imetyksen onnistumista.”
Lisämaito ennenaikaisella vauvalla – miksi se on usein tarpeen?
Lievästi ennenaikaisella vauvalla lisämaidon tarve imetyksen rinnalla on alkuvaiheessa hyvin tavallista. Sen tarkoituksena on turvata vauvan riittävä energiansaanti ja verensokeritaso samaan aikaan, kun maidontuotanto on käynnistymässä.
Samalla on hyvä muistaa, että rintojen riittävä ja säännöllinen stimulaatio on keskeistä maidontuotannon kannalta. Lisämaito ei korvaa tätä, vaan kulkee rinnalla: vauvan ravitsemus turvataan samalla, kun rintaa stimuloidaan ja maidontuotantoa rakennetaan.
Lisämaito voi olla:
omaa käsin tyhjennettyä rintamaitoa
luovutettua rintamaitoa
korviketta
Lisämaito ei tarkoita, että imetys ei onnistuisi, vaan se on osa turvallista hoitoa tässä vaiheessa.
On myös hyvä tietää, että maidonnousu ei tapahdu kaikilla samalla aikataululla. Täysiaikaisissa synnytyksissä maito nousee runsaammin tavallisesti noin 2,5–3 vuorokauden kuluessa synnytyksestä. Ennenaikaisessa synnytyksessä maidonnousu voi kuitenkin viivästyä, ja siihen voi kulua pidempään, joskus jopa useita päiviä. Myös äidin vointi ja mahdolliset raskauskomplikaatiot voivat vaikuttaa tähän. Tämä on tavallista eikä tarkoita, että maidontuotanto ei käynnistyisi.
Kun vauvan vointi vahvistuu ja imetys vakiintuu, lisämaidon tarve yleensä vähenee vähitellen.
Lisämaidon antaminen ennenaikaiselle vauvalle
Lisämaito annetaan käytännössä useimmiten pullosta. Se on toimiva ja turvallinen tapa varmistaa, että vauva saa riittävästi ravintoa, erityisesti silloin kun jaksaminen rinnalla on vielä rajallista.
Jos vauva ei vielä jaksa syödä riittävästi suun kautta, ravitsemusta voidaan turvata nenämahaletkun avulla. Tämä on tavallinen ja turvallinen osa hoitoa silloin, kun sille on tarvetta.
Moni vanhempi pohtii, voiko pulloruokinta häiritä imetystä ja aiheuttaa vauvalle hämmennystä. Tälle ei kuitenkaan ole vahvaa tieteellistä näyttöä tai selkeää teoreettista perustaa. On hyvä ymmärtää, että vastasyntyneen imeminen perustuu reflekseihin, eikä syöminen ole alkuvaiheessa tahdonalaista toimintaa. Vaikka pullosta ja rinnasta syöminen eroavat toisistaan ja imutekniikka on erilainen, vauvan imu toimii molemmissa.
Vauva pystyy oppimaan molemmat tavat, ja monet ennenaikaiset ja pienipainoiset vauvat saavat alkuvaiheessa ravintonsa pullosta ja siirtyvät myöhemmin onnistuneesti rinnalle.
Tärkeämpää kuin syöttötapa on se, että:
vauva saa riittävästi ravintoa ja energiaa kasvun tueksi
syöminen on vauvan tahtista – vauvaa voi houkutella syömään, mutta ei pakottaa
imetystä harjoitellaan vauvan jaksamisen mukaan
Vauvan tahtinen pulloruokinta voi olla hyödyllinen tapa (katso video tästä).
Imetystä voi harjoitella alusta lähtien
Imetystä voi ja kannattaa harjoitella alusta lähtien vauvan voinnin mukaan. Ihokontakti ja läheisyys voivat tukea vauvan vointia ja imetyksen käynnistymistä. Vauvaa voi pitää ihokontaktissa ja sylissä juuri sillä tavalla ja sen verran kuin tuntuu itselle ja vauvalle hyvältä.
On kuitenkin hyvä muistaa, että lievästi ennenaikainen vauva väsyy helposti, ja vauvan täytyy saada myös levätä riittävästi. Kellastuminen voi lisätä väsymystä entisestään. Jos vauva on hyvin uninen tai väsynyt, imetys ei useinkaan onnistu tehokkaasti. Tällöin on tärkeää huolehtia ravitsemuksesta muilla tavoin ja antaa vauvan levätä ja kerätä voimia.
Alkuvaiheessa on tavallista, että vauvaa herätellään syömään, jotta syöttövälit eivät veny liian pitkiksi. Usein tämä tarkoittaa noin 3 tunnin välein syöttämistä. Samalla rintaa voi tarjota vauvan viestejä seuraten aina, kun hän osoittaa kiinnostuksen merkkejä. Tiheä, esimerkiksi 2 tunnin välein tapahtuva herättäminen ja syöttäminen ei ole tarpeen, ellei siihen ole erikseen lääketieteellistä syytä. Moni vauva herää itse syömään riittävän usein, eikä syömisen tarvitse perustua tiukkaan aikatauluun.
Jokainen vauva ja perhe on yksilöllinen, eikä tarkkoja, kaikille sopivia ohjeita ole. Vanhemmasta tulee vähitellen oman vauvansa paras asiantuntija, ja ymmärrys vauvan kehityksestä ja tilanteesta auttaa usein hahmottamaan, miksi alku voi tuntua haastavalta.
Sekä vauvalle että vanhemmalle on tärkeää antaa riittävästi tilaa levolle ja toipumiselle. Imetysohjauksen pyytäminen on suositeltavaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta mahdollisiin haasteisiin voidaan puuttua ajoissa ja imetys pääsee sujumaan mahdollisimman hyvin.
Ennenaikaisen vauvan kasvua seurataan alkuvaiheessa tiiviisti. Kotiutumisen jälkeen painoa seurataan neuvolassa usein viikoittain, kunnes kasvu on vakiintunut.
Useimmiten imetys vahvistuu vähitellen vauvan kasvaessa ja vireyden lisääntyessä.
Yhteenveto
Lievästi ennenaikainen vauva väsyy helposti, ja syöminen voi olla alkuvaiheessa kuormittavaa.
Imetystä voi harjoitella alusta lähtien vauvan voinnin mukaan, mutta vauvan täytyy saada myös levätä riittävästi.
Alkuvaiheessa syöttövälit eivät saa venyä liian pitkiksi, mutta tiukka aikataulu ei yleensä ole tarpeen.
Jokainen vauva ja perhe on yksilöllinen, ja vanhemmasta tulee vähitellen oman vauvansa paras asiantuntija.
Imetys vahvistuu useimmiten ajan myötä vauvan kasvaessa ja vireyden lisääntyessä.
🎧 Kuuntele lisää podcast jaksoista: “Imetys: kuulijoiden kysymyksiä” ja “Vauvan ensimmäiset päivät: miten vastasyntynyt sopeutuu kohdun ulkopuoliseen elämään?”
“Vanhemmasta tulee vähitellen oman vauvansa paras asiantuntija, ja ymmärrys vauvan kehityksestä auttaa suhtautumaan alkuvaiheen haasteisiin rauhallisemmin.”
Kirjoittajat:
Lotta Immeli, LT, lastentautien erikoislääkäri, imetysohjaaja, HUS, Helsingin yliopisto
-
Perrella S. Preterm breastfeeding. Luento 12.8.2025.
Perrella SL, Nancarrow K, Rea A, Murray K, Geddes DT, Simmer KN. Estimates of preterm infants' breastfeeding transfer volumes are not reliably accurate. Advances in Neonatal Care. 2020;20(5):E93–E99.
Neville MC, Morton J, Umemura S. The transition from pregnancy to lactation. Pediatric Clinics of North America. 2001;48(1):35–52.
Yamauchi Y, Yamanouchi I. Breast-feeding frequency during the first 24 hours after birth in full-term neonates. Pediatrics. 1990;86(2):171–175.
